Dokumentit

BPW Finlandin viralliset kannanotot vuosilta 2006 – 2022

Taloudellinen kynnys poistettava gynekologisesta terveydenhoidosta

Sosiaali- ja terveydenhuollon perustason ja erityistason palvelujen järjestämisvastuu siirtyy uusille hyvinvointialueille tammikuun alusta 2023.

Järjestönä katsomme, että hyvinvointialueiden palvelujen suunnittelussa tulee huomioida gynekologisten palvelujen riittävä saatavuus niin että kaikilla naisilla on mahdollisuus tarvitsemaansa seurantaan, tutkimuksiin ja hoitoon.

Puolet Suomen väestöstä tarvitsee elämänsä aikana terveyspalvelua, jonka saavutettavuus on riippuvainen palvelua tarvitsevan henkilön varallisuudesta. Kyse on gynekologisesta terveydenhoidosta, joka on pitkälti yksityisen terveydenhoidon varassa Suomessa. Gynekologisen terveydenhoidon osaamisen keskittyminen voimakkaasti yksityiselle sektorille estää käytännössä monia naisia pääsemästä erityisesti ennaltaehkäisevän hoidon piiriin.

Gynekologisten terveyspalveluiden heikko saavutettavuus seuraa naisia eri ikävaiheesta toiseen. Opiskelijaterveydenhoidossa gynekologiset terveydenhuollon palvelut rajautuvat yleislääkäri tasolle. Ongelman täytyy olla akuutti, jotta opiskelija ohjataan erikoissairaanhoitoon. Työelämässä työterveyshoito ei monestikaan kata naistentauteihin ja seksuaaliterveyteen liittyviä terveyspalveluja. Työelämän ulkopuolella ja eläkkeellä olevat naiset kohtaavat käytännössä taloudellisia esteitä hoitoon hakeutumisessa, kun julkinen terveydenhoito ei kykene tarjoamaan gynekologista hoitoa tarvittavassa määrin.

Hallituksen päätös leikata yksityisestä terveydenhoidosta saatavan Kela-korvauksen määrää on lyhytnäköistä ja kohdistuu erityisesti naisiin, koska gynekologisten terveyspalveluiden saatavuus on kattavinta yksityisten terveydenhuollon piirissä.

Naiset maksavat terveydellään gynekologisten palveluiden huonosta saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Gynekologisen terveydenhoidon eteen muodostunut taloudellinen kynnys uusintaa terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa havaittua seksististä ajattelua[1], jonka mukaan naisten kivut eivät ole vakavia ja ne kyseenalaistetaan useammin kuin miesten kokema kipu.

Gynekologiset terveyspalvelut ovat naisille heidän sukupuolestaan johtuvia välttämättömiä palveluita, jotka eivät ole Suomessa tällä hetkellä kaikkien niitä tarvitsevien naisten saavutettavissa tasa-arvoisesti. Suomi ei voi väittää olevansa edelläkävijä tasa-arvoasioissa niin kauan kun se laiminlyö, käytännön saavutettavuuden varmistamisen, puolelle väestöstään tärkeän terveydenhuollon järjestämisessä.

Lisätietoja:

Anneli Luoma-Kuikka

puheenjohtaja

president@bpw-finland.fi

 

BPW Finland edistää naisten asemaa ja tasa-arvoa yhteiskunnassa ja työelämässä

[1] Hoffmann, D. E., and A. J. Tarzian. “The Girl Who Cried Pain: A Bias against Women in the Treatment of Pain.” The Journal of Law, Medicine & Ethics: A Journal of the American Society of Law, Medicine & Ethics 29, no. 1 (Spring 2001): 13–27 ja Calderone, Karen L. “The Influence of Gender on the Frequency of Pain and Sedative Medication Administered to Postoperative Patients.” Sex Roles 23, no. 11 (1990): 713–25.

 

Vihapuhe mitätöi naisten oikeuden asettua ehdolle

 

Kunnille on tasa-arvolaissa määritelty velvollisuus viranomaisena, palvelujen tarjoajana, työnantajana ja koulutuksen järjestäjänä edistää ja toteuttaa sukupuolten tasa-arvoa. Päätöksenteossa yhdenvertaisuus toteutuu parhaiten, kun päätöksentekijät edustavat monipuolista osaamista, kokemusta sekä näkemystä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen vaarantuu kun naisiin kohdistuva vihapuhe estää heitä osallistumasta politiikkaan. Vihapuhe vaikuttaa näin ollen myös yhteiskuntaan suoraan ja välillisesti.

Vihapuheella tarkoitetaan halventavia, uhkaavia tai leimaavia ilmaisuja, jotka liittyvät puheen kohteen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten sukupuoleen. Naiseuteen kohdistuva vihapuhe vähentää naisten osallistumista julkiseen keskusteluun ja yhteiskunnalliseen toimintaan myös ilman henkilökohtaista kokemusta vihapuheesta. Pelkästään sen uhalla voi olla vaientava vaikutus. Lisäksi vihapuhe aiheuttaa sen kohteena olevan terveydelle haittaa ollen psyykkisesti kuormittavaa.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:57

Suomalaisista kuntapäättäjistä naiset kokevat vihapuhetta huomattavasti miehiä enemmän. Kuntaliiton kuntapäättäjäkyselyn mukaan lähes puolet kuntapäättäjistä arvioi luottamushenkilöihin kohdistuvan häirinnän ja uhkailun tms. vaikuttavan halukkuuteen asettua ehdolle kuntavaaleissa. Naiset arvioivat miehiä useammin, että yksityiselämään liittyvät syyt sekä luottamushenkilötyöhön liittyvä julkisuus vähentävät ihmisten halukkuutta asettua ehdolle.

Somehäirintä ja vihapuhe vaientaa naisia ja tyttöjä, jotka ilmaisevat omia mielipiteitään ja itseään tai ovat ammatillisesti tai yhteiskunnallisesti, mm. poliittisesti aktiivisia. Minkäänlaista häirintää ei tule sallia ja siihen tulee puuttua.

 

BPW Finland ry kannustaa naisia hakeutumaan poliittisiksi päättäjiksi ja edistämään tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta. Lisäksi kehotamme ihan kaikkia puuttumaan mahdolliseen häirintään ja vihapuheeseen.

BPW Finland edistää naisten asemaa ja tasa-arvoa yhteiskunnassa ja työelämässä

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Anneli Luoma-Kuikka

email: president@bbw-finland.fi

 

JA MEDIA LOI SUKUPUOLET

Media osallistuu sukupuolikäsitysten muokkaamiseen kirjoittaessaan, kuvatessaan ja tuottaessaan aineistoa. Naiset muodostavat noin puolet Suomen väestöstä, mutta mediaa seuraamalla on vaarassa jäädä käsitykseen, että naisia olisikin vain kolmannes koko väestöstä. Määrän lisäksi, naisten medianäkyvyydessä on parantamisen varaa myös laadun suhteen. Uutisaiheissa naiset tulevat edelleen esiin pitkälti perheen ja kodin piirissä kun taas miehet näkyvät enemmän taloutta ja politiikkaa käsittelevissä mediasisällöissä. Sukupuolten epätasainen ja stereotyyppinen näkyminen mediassa vaikuttaa yhteiskunnallisiin valta-asemiin ja laajempiin käsityksiin naiseudesta ja mieheydestä.

Iltapäivälehtien aiemmat tyttökuvat ovat vaihtuneet nuorten naisten somejulkaisujen uutisointiin samaisissa lehdissä. Pääosaan nostetaan nuoren naisen vartalo, jota kehotetaan katsomaan määritellen se seksikkääksi tai kuumaksi. Samalla uudistetaan vanhaa stereotypiaa naisista katseen kohteena, jonka ajatuksilla ei ole niin väliä. Media luo myös raamit sille, miten ja millaisista asioista naiset ja miehet pääsevät ilmaisemaan näkemyksiään. Esimerkiksi haastatteluissa esitetyt kysymykset ovat syy siihen, miksi emme tiedä juuri mitään Ville Skinnarin perhe-elämästä, mutta tiedämme Sanna Marinin toivovan tyttärelleen sisarusta.

Sukupuolten epätasa-arvoinen ja stereotyyppinen medianäkyvyys johtaa puutteelliseen demokratiaan kun esimerkiksi naisten uskottavuuden voi viedä somesta napatuilla ja kontekstistaan irrotetuilla vapaa-ajan kuvilla tai kun naisten näkemykset eivät pääse esille, koska aiheesta kysytään lisätietoa ensisijaisesti miesasiantuntijoilta. Tasa-arvoisen yhteiskunnan toteutumiseksi naisten määrän tulee nousta mediassa ja heidän asiantuntijuudelleen on annettava tilaa.

Media tapaa edelleen uusintaa stereotyyppisiä käsityksiä naisista ja miehistä kirjoituksissaan, kuvissaan ja haastatteluissaan. Sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi median on tarkistettava toimintaansa sukupuolisensitiivisesti, jotta vanhat haitalliset sukupuoleen liittyvät stereotypiat eivät toistu sen tuottamassa sisällössä.

 

BPW Finland edistää naisten asemaa ja tasa-arvoa yhteiskunnassa ja työelämässä

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Anneli Luoma-Kuikka

email: president@bbw-finland.fi

 

TASA-ARVO: NAINEN – MIES – KONE

Työelämä on vahvassa mullistuksessa. Automaatio, robotiikka ja konenäkö ovat voimakkaasti kasvavia kehitysalueita, jotka tarjoavat suuria mahdollisuuksia lisätä tuotantotehokkuutta sekä vähentää työn kuormittavuutta. Tätä automaatiota on jo pidempää aikaa käytetty esimerkiksi tehdastuotannossa.
Nyt ohjelmistorobotiikka on siirtynyt myös toimisto ja palvelualoille. Tekoäly ei korvaa ihmisiä, vaan toimii apuna toistuvien ja säännönmukaisten datankäsittelyyn liittyvien tehtävien parissa, vapauttaen työntekijöiden aikaa vaativimpiin tehtäviin, kuten asiakaspalveluun sekä osaamisen kehittämiseen. Samalla se myös vähentää prosesseihin kuluvaa aikaa ja kustannuksia.
Työvoima on kallista, joten siirrytään myös enemmän ja enemmän palveluntuottamisesta tee-se-itse-palveluun, jossa asiakas kommunikoi suoraan tekoälyn kanssa. Tätä trendiä nähdään asioidessamme pankin, vakuutusyhtiön tai postin kanssa. Pitää vastata oikeisiin kysymyksiin, oikeilla sanoilla, painaa oikeita nappeja, identifioitua sähköisesti ja hakea tietoa verkosta. Veroilmoituskin tulee jättää sähköisesti, jotta virkailija ei tarvitsisi tietoja käsitellä.
Jopa kaupan kassat korvataan itsepalvelu-kassoilla jossa teet kaiken työn itse. Onko robotit korvaamassa ihmistä, ja miten voimme varmistaa ettei ihminen jää koneiden jalkoihin?
Tekoäly on juuri niin älykäs kun se on ohjelmoitu olemaan
Kun tekoälystä halutaan saada tehot irti, kannattaa koko organisaatio ottaa mukaan sen kehitykseen. Parhaat innovaatiot syntyvät eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä ja silloin, kun kaikkien osaaminen on riittävällä tasolla. Tulevaisuudessa on myös tärkeää kouluttaa uusia koneälyasiantuntijoita ja perehdyttää jokaista työntekijää ymmärtämään tekoälyjärjestelmien mahdollisuudet, rajoitteet ja toimintaperiaatteet.
Kun tekoäly tekee rutiinityöt voi ihminen keskittyä omiin vahvuuksiin eli luovaa ja kriittistä ajattelua vaativiin työtehtäviin.
Vanha osaaminen ja tekeminen saattaa menettää arvonsa kun työtehtävät ja toimintatavat muuttuvat. Erityisesti vanhempi väestö, joka ei ole kasvanut tietotekniikan ympäröimänä voi kokea uudet tekniset apuvälineet ja toimintatavat erittäin hankaliksi. Jotta myös he saisivat palvelua ja tukea, tarvitaan ehdottomasti kehittyvää älykästä tekoälyä.
BPW Finland – Business and Professional Women Finland ry kannattaa tasa-arvoa ja kannustaa niin naisia kun miehiäkin haastamaan itsensä, kehittämään osaamistaan, kouluttautumaan ja rohkeasti ottamaan seuraavan askeleen automaation ja tekoälyn uuteen maailmaan, varmistaakseen että tekoäly palvelee ihmistä, ei ihminen tekoälyä.
Lisätietoja: Puheenjohtaja Anneli Luoma-Kuikka
email: president@bpw-finland.fi

PALKKA-AVOIMUUS LISÄÄ TYÖTYYTYVÄISYYTTÄ JA –MOTIVAATIOTA

Samapalkkaisuusohjelmassa, joka alkoi jo vuonna 2006, maamme hallitus ja työmarkkina-keskusjärjestöt sitoutuivat edistämään palkkatasa-arvoa. Vuonna 2006 palkkaero oli 19 % ja samapalkkaisuusohjelman päätavoitteena on kaventaa sukupuolten palkkaeroa 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Nyt on vuosi 2018 loppupuolella ja palkkaero on 16,1 %. EU maiden juuri valmistuneessa vertailussa olemme 21. sijalla. Vertailu on tehty vuoden 2014 luvuista, jolloin Suomessa palkkaero oli 17,4 %.

Suurta palkkaeroa miesten ja naisten välillä selitetään segregaatiolla, naiset hakeutuvat huonommin palkatuille aloille, kuten hoito- ja opetustehtäviin. Koulutus kyseisiin tehtäviin on pitkä ja tehtävät vastaavat vaativuudeltaan paremmin palkattuja miesten tehtäviä. Mutta koska kyseiset tehtävät ovat julkisia, verorahoilla tuotettavia, nostetaan kädet ylös ja todetaan että julkisia kustannuksia ei voi lisätä.

Toinen merkittävä palkkaeron syy on että naiset ovat pitkiä ajanjaksoja poissa työmarkkinoilta  tai osa-aikatyössä hoitamassa lapsia ja vanhuksia, palkkakehitys pysähtyy ja eläkkeen maksu keskeytyy.  Nämä vaikuttavat merkittävästi myös tuleviin ansioihin ja lopulta eläkkeisiin.

Kolmas syy on että johtotehtäviin valitaan miehiä, vain 6 % isojen yritysten toimitusjohtajista on naisia.

Palkkasyrjintä on  yksi syy palkkaeroihin.

BPW Finland asettaa tavoitteeksi että palkkaero vuonna 2025 on enintään 10 prosenttia. Koska tavoitteeseen ei päästä pelkästään hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaisuus-ohjelmalla, haastamme mukaan työpaikat. Vaatikaa tasa-arvosuunnitelmia ja palkkakartoituksia nähtäville ja alkakaa keskustella palkoista. Palkka-avoimuudella on työtyytyväisyyttä ja –motivaa-tiota lisäävä vaikutus.  Rohkaisemme myös naisia, ottakaa selvää tehtävänne palkkatasosta ja tehkää perusteltu palkankorotuspyyntö.

BPW Finland

Eeva Peltonen

Puheenjohtaja

president@bpw-finland.fi

Polkuja kohti väkivallattomampaa yhteiskuntaa kotona ja maailmalla

Kolhiintuneet kumisaappaat, uutuuttaan kiiltelevät korkokengät, pörröiset aamutohvelit… Tarinakengät-näyttelyn erilaiset kenkäparit tekevät lähisuhdeväkivallan ilmiötä näkyvämmäksi, ja laittavat katsojan kulkemaan mielessään hetkisen toisen ihmisen kengissä. Ehkäpä korkokenkien omistaja ehti käyttää niitä vain kerran ennen kuin puoliso kimpaantui ja käski jäämään kotiin, kenties kumisaappaat naarmuuntuivat, kun piti kiertää taas pidempää reittiä välttääkseen pimeässä vaanivat kädet?

Naisten parisuhteissaan kokema väkivalta on Suomessa merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Arviolta joka kolmas suomalainen nainen, eli noin miljoona naista, on jossain vaiheessa elämäänsä kohdannut väkivaltaa lähisuhteessaan. Sukupuolittunut väkivalta näkyy tilastoissa erityisesti seksuaalisuutta loukkaavana väkivaltana sekä eron jälkeisenä väkivaltana ja vainona.

BWP Finland – Suomen virka- ja liikenaisten liitto haluaa osaltaan tehdä naisten tietä kevyemmäksi kulkea niin kotona kuin työpaikoillakin. Liitto viettää syyspäiviään 18.-19.11.2017. Mikkelissä, ja samalla paikallisyhdistys Mikkelin Liike -ja virkanaiset juhlii 70-vuotispäiviään yhdessä kokousvieraiden kanssa. BPW:n hallituksen päätöksellä syyskokouksen yhteydessä järjestettävän pussukkakeräyksen tuotto lahjoitetaan mikkeliläiselle VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:lle.

BPW Finland on osa kansainvälistä järjestöä (International Federation of Business and Professional Women), joka tekee tiiviisti yhteistyötä muun muassa YK:n kanssa. Liiton tavoitteena on aidosti tasa- arvoinen Suomi, jossa sukupuolet ovat tasavertaisesti edustettuina yhteiskunnallisessa päätöksen teossa ja työelämän johtopaikoilla.
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry tekee perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaista työtä Etelä-Savon alueella. VIOLA tarjoaa palveluja sekä väkivallan tekijöille että kokijoille, ja toimii asiantuntijayhteisönä, joka kouluttaa ja tuottaa erityisosaamista lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn.

Runsaasti mediahuomiota saanut #MeToo- kampanja toi osaltaan esiin erityisesti työssä, koulussa ja muissa julkisissa tiloissa tapahtuvan seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja häirinnän. Kampanjan aikaansaama kohu kuvastaa sukupuolittuneen väkivallan luonnetta; se on kaikkialla läsnä, mutta silti varsin näkymätöntä.

Olennaista väkivallan vastaisessa työssä on siis tehdä näkyväksi väkivallan erilaiset muodot sekä yhteiskunnalliset rakenteet, joilla ylläpidetään ja mahdollistetaan väkivaltaa. Näiden haasteiden parissa toimii muun muassa Ensi- ja turvakotien liiton Jalkautuva naistyö -hanke (2015-2017) jonka piiriin alussa mainittu Tarinakengät-näyttelykin kuuluu. Hanke toimii naisten arjen ympäristöissä ja kohtaa naisia auttaen heitä sanoittamaan kokemaansa väkivaltaa. Hanke pohjautuu ajatukseen siitä, että naisten hyvinvoinnin vahvistaminen, voimaantuminen ja väkivallan tunnistaminen antavat voimavaroja suojautua väkivallalta.

Naisiin kohdistuva väkivalta on rikos ja ihmisoikeusloukkaus, joka ilmentää syrjintää naisia kohtaan. Naisten alistaminen ja naisiin kohdistuva fyysinen ja henkinen väkivalta ovat ylisukupolvisesti opittuja tapoja, joiden purkaminen vaatii syrjivien ja väkivallan mahdollistavien rakenteiden paljastamista. Erityisen huomion kohteeksi on otettava lapset ja nuoret, joiden turvataito- ja seksuaalikasvatus sekä terveen itsetunnon vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tällä hetkellä Suomi on naiselle Euroopan Unionin toisiksi väkivaltaisin maa. Tähän on tultava muutos. Naisiin kohdistuva väkivalta ymmärretään liian usein yksilötason ongelmaksi, vaikka tosiasiassa naisten hyvinvointi heijastaa koko yhteiskunnan tilaa. Väkivallan vastainen ilmapiiri palvelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä, siispä myös väkivallan vastaiseen työhön tarvitaan kaikkia. Emme kulje yksin.

Lisätietoja:
Eeva Peltonen, BPW Finland-liiton puheenjohtaja
Katri Reponen, Mikkelin Liike- ja virkanaisten yhdistyksen puheenjohtaja
Sirkku Mehtola, VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n toiminnanjohtaja
Tuulia Kovanen, Ensi- ja turvakotien liitto ry:n Jalkautuva naistyö -hankkeen projektipäällikkö

Päättäjiksi lisää naisia – Naiset äänestäkää naisia!

Kunnat päättävät kunnan toiminnasta, taloudesta ja kunnallisten palveluiden järjestämisestä. Kunnan ylin päättävä elin on valtuusto, jonka jäsenet valitaan kuntavaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Seuraavat kuntavaalit toimitetaan Manner-Suomessa sunnuntaina, 9. huhtikuuta 2017. Nyt, jos koskaan, naisten kannattaa asettua ehdokkaaksi ja käyttää äänioikeuttaan ja miettiä tarkkaan, ketä äänestävät.

Kuntien rooli on muuttumassa tulevan vaalikauden aikana. Maakunta- ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien toimintaan. Iso osa kuntien nykyisestä työstä, sosiaali- ja terveyspalvelut, siirtyvät maakunnille vuonna 2019.

Uudistus vaikuttaa myös palveluita käyttäviin kansalaisiin ja sote-palveluissa työskentelevään henkilöstöön. Kuntien sotepalveluissa työskentelevistä yli 90 prosenttia on naisia.

Uudet kunnanvaltuustot ja uudet päättäjät ovat tärkeässä asemassa maakunta- ja sotemuutoksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Äänestysprosentti oli Manner-Suomessa vuoden 2012 kuntavaaleissa 58,3 prosenttia. Valituista valtuutetuista oli naisia vain 36,2 prosenttia.

Naiset herätys! Tyydymmekö me tähän vielä vuonna 2017? Miksi me emme valitse omia asiantuntijoitamme päättämään meille tärkeistä asioista?

BPW Finland, Suomen liike- ja virkanaisten liitto, toivoo naisten äänestävän naisehdokkaita tulevissa kuntavaaleissa. Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Äänestämällä ehdokasta, joka ajaa naisille tärkeitä asioita, voi lisätä naisten äänen kuulumista tulevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa. Se on yksi Suomen historian suurimmista uudistuksista. Tulevaisuus tehdään nyt.

Ennakkoäänestys on 29.3. – 4.4.2017 Suomessa ja ulkomailla 29.3. – 1.4.2017.

Ikääntyvien naisten oikeus kokoaikatyöhön turvattava

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa oli 225 000 työtöntä syyskuussa 2015. Miesten työttömyysaste oli 8,3 ja naisten 8,6 prosenttia. Naisten työttömyys on lisääntynyt miehiä nopeammin sekä syyskuussa että kolmannella neljänneksellä. Myös osa-aikaiset ja määräaikaiset työsuhteet ovat naisilla selvästi yleisempiä kuin miehillä.

Ovatko naiset ikäluokassa 45 – 54 kasvava työelämän väliinputoajaryhmä?

Samalla kun vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan, ikääntyvien naisten asema työmarkkinoilla näyttää heikkenevän. Nämä naiset ovat monien työnantajien mielestä liian vanhoja työhön. Yhteiskunnan kannalta he ovat liian nuoria eläkkeelle eivätkä he ikänsä takia pääse edes ”eläkeputkeen”.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan ikäluokassa 45 – 54 oli syyskuussa 2015 työttömiä naisia 9000 enemmän kuin syyskuussa 2014. Miesten vastaavassa ryhmässä työttömyys oli lisääntynyt vain 1000:lla. Miksi naisten työttömyys lisääntyy miehiä selvästi nopeammin tässä ikäluokassa? Useimmat tämän ikäluokan naiset ovat kokeneita, työhönsä sitoutuneita ja heillä on vähän poissaoloja työstä.

Hallituksen tavoitteena on ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksilla edistää nopeaa työllistymistä. Vakituiseen, kokoaikaiseen työhön paluuta toivovat myös ne 45 – 54 -vuotiaat naiset, joille työttömyys, osa-aikaisuus tai määräaikaisuus ei ole oma valinta. Ongelma ei ole ihmisten työhaluttomuus, vaan työpaikkojen vähäisyys ja rekrytoinneissa noudatettavat käytänteet, jotka estävät ikääntyvien työllistymisen ja paluun kokoaikaiseen työhön.

Työttömyys ei ole pelkästään valtiontaloudellinen ongelma. Työttömyys ja siitä johtuva taloudellinen epävarmuus ja pelko tulevasta lisäävät inhimillistä hätää. Työttömyys koskettaa henkilökohtaisesti syvältä kaikkia niitä, jotka joutuvat sen kokemaan. Työttömyys vaikuttaa jokapäiväiseen arkeen ja kuluttamiseen, sosiaalisiin suhteisiin, itseluottamukseen, terveyteen ja itsensä kehittämiseen. Aikanaan tämä vastentahtoinen työttömyys näkyy myös vaatimattomampana eläkkeenä.

BPW Finland, Suomen liike- ja virkanaisten liitto toivoo työnantajien korjaavan asenteitaan ikääntyviä työnhakijoita kohtaan ja edellyttää, että hallitus puuttuu ikäsyrjintään työmarkkinoilla käytettävissä olevilla keinoillaan. Suomi tarvitsee noustakseen meidän kaikkien työpanosta!

Vammaisten naisten ja tyttöjen oikeudet

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on 2000-luvun ensimmäinen kattava ihmisoikeussopimus. YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan täysistunnossaan 13.12.2006. Sopimus avattiin allekirjoituksille maaliskuussa 2007, ja se tuli kansainvälisesti voimaan 3.5.2008, kun 20 jäsenvaltiota oli saanut päätökseen kansalliset ratifiointitoimet.

Sopimuksesta on nopeasti tullut yksi laajimmin hyväksytyistä YK:n ihmisoikeussopimuksista.

Suomi allekirjoitti yleissopimuksen sekä valinnaisen pöytäkirjan ensimmäisten joukossa jo maaliskuussa 2007. Kansallinen ratifiointiprosessi on kuitenkin vielä kesken. Ratifiointi edellyttää Suomessa lainsäädäntömuutoksia useilla eri hallinnonaloilla. Ratifiointi on mainittu tavoitteena Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa 2010–2015, samoin kuin nykyisen ja edellisen hallituksen hallitusohjelmassa. Ratifiointia valmisteli ulkoministeriön asettama työryhmä, joka on luovuttanut mietintönsä ulkoministeri Erkki Tuomiojalle 17.1.2014.

BPW Finland, Suomen liike- ja virkanaisten liitto edellyttää, että sopimus ratifioidaan Suomessa vielä tämän hallituskauden aikana. Vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuu muita naisia suurempaa syrjintää koulutuksessa ja työhönotossa. Lisäksi heillä on suurempi riski joutua sukupuoleen kohdistuvan väkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn kohteeksi.

Tasa-arvo palkkoihin

Naisen euro – siis keskimäärin säännöllisen työajan perusteella maksettava naisen palkka eli ansiotaso – työmarkkinoilla on nykyisin noin 83 senttiä. Ero miehiin on siis 17 % tai rahana 598 € kuukaudessa.  Samapalkkaisuusohjelmassa, joka alkoi jo vuonna 2006, maamme hallitus ja työmarkkina-keskusjärjestöt ovat sitoutuneet edistämään palkkatasa-arvoa. Vuonna 2006 palkkaero oli 19 % ja samapalkkaisuusohjelman päätavoitteena on kaventaa sukupuolten palkkaeroa 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Tähän tavoitteeseen ei enää reilussa vuodessa voida päästä.

Naisten alhaisempaan ansiotasoon on useita syitä ja korjaustoimenpiteitä monenlaisia. Haluamme tällä kannanotolla nostaa esiin erityisesti rekrytointikäytännöt, oikeudenmukaisen työnjaon, naisten työn sisällön kehittämisen ja naisten urakehityksen tukemisen.

Tosiasia on, että vielä tänä päivänä nuoria naisia syrjitään rekrytointitilanteissa mahdollisten edessä olevien äitiys- ja vanhempainvapaiden vuoksi. Voitko sinä rehellisesti sanoa, ettet empisi palkata selvästikin muutaman kuukauden päästä äitiyslomalle jäävää työnhakijaa, vaikka hän olisi pätevin? Se on kuitenkin syrjintää, joka vaikutta nuorten naisten uraan ja urakehitykseen pitkälle tulevaisuuteen. Kaikkien, jotka törmäävät tämänkaltaiseen ajatteluun tai toimintaan rekrytoinneissa, tulee puuttua siihen syrjintänä.

Varsinkin yksityissektorilla lähtöpalkka määrittelee palkkatason pitkälle tulevaisuuteen. Työnantajan tulisi määrittää uuden työntekijän palkan riippumatta sukupuolesta – tai hakijan esittämästä palkkatoiveesta. Palkkatoiveiden haitari on suuri, ja tendenssi on, että miesten toiveet ovat naisten toiveita korkeammat.  Ja sama pätee palkankorotuksiin. Naiset, olkaa rohkeita palkkapyynnöissänne, pyytäkää tarvittaessa apua oikean palkkatason määrittämiseen naisverkostoltanne!

Naisvaltaisten alojen palkkataso on pääsääntöisesti miesvaltaisia heikompi, mikä heijastaa yhteiskunnassa vallitsevaa käsitystä töiden arvosta – ihmisten parissa työskentelyä ei arvosteta samalla tavalla kuin tekniikan parissa työskentelyä.  Myös alojen sisällä miehet ja naiset toimivat eri tehtävissä. Naisia on vähemmän johtajina, vaikka naisten koulutustaso on lähes kaikilla aloilla noussut miesten ohi.  Rekrytointivaiheessa naiset ovat miesten rinnalla jokseenkin tasa-arvoisia, mutta mitä ylemmäs hierarkiassa mennään, sitä pienempi on naisten osuus. Naisten urakehitys pysähtyy useimmiten alempaan tai viimeistään keskijohtoon. Pörssiyhtiöiden johtoryhmissä naisia on enää 16%. Tämä ei voi johtua siitä, että naiset eivät olisi yhtä päteviä! Syynä voivat olla lasten syntymästä johtuvat työuran katkokset ja vaikeudet perheen ja uran yhteensovittamisessa. Mutta vähintään yhtä tärkeä tekijä on kuitenkin motivaatio – ja kollegalta, esimieheltä ja kokeneemmalta työtoverilta saatu tuki ja kannustus. Jo uran alkuvaiheessa saadut isot haasteet ja niissä menestyminen edesauttavat johtajuuden kehittymistä. Naiset, älkää empikö ottaa vastaan haasteita, pyrkikää aktiivisesti etenemään urallanne ja erityisesti kannustakaa muita naisia tekemään samoin! Meillä ei ole varaa olla hyödyntämättä naispotentiaaliamme!

Äänestä naista!

Yhdymme naisjärjestöjen yhteiseen kannanottoon – tarvitsemme enemmän naisia päättämään asioista kuntasektorilla.

Kunnallisvaaleissa valitaan luottamushenkilöt päättämään naisten kannalta erityisen tärkeistä asioista, kuten kunnallisista palveluista ja niiden tarjonnasta.

Viime kunnallisvaaleissa

·       Äänioikeutetuista enemmistö eli 51,5 % oli naisia

·       Ehdokkaista naisia on 40,4 %

·       Valtuustoihin valituista vain 37 % oli naisia

Tämän vuoden alussa valtuutettuja on Manner-Suomessa yhteensä 10 336 ja Ahvenanmaalla 210. Jos tahdomme päästä naisina vaikuttamaan meille tärkeisiin asioihin, aikaisempaa selvästi suurempi osuus näistä päättäjistä tulee olla naisia. Tämä voi toteutua, jos me naiset äänestämme naisia.

Äänestä naista!

Naisenergia voimaannuttaa

Suomi on sijoittunut jo vuodesta 2006 lähtien kolmen parhaan maan joukkoon kansainvälisessä tasa-arvovertailussa (Global Gender Gap Index). Suomen asukkaista meitä naisia on hieman miehiä enemmän. Maassamme toimii 62 naisjärjestöä, joissa on jäseniä yli 400 000. Tasa-arvoasiat ovat olleet keskeisesti esillä vuosikymmeniä, sisältyneet hallitusohjelmiin ja niistä on olemassa myös laki. Silti olemme sitä mieltä, että tasa-arvo ei toteudu Suomessa. Missä on vika?

Voimavarat on suunnattava entistä positiivisemmalle uralle. Meidän on ryhdyttävä naisina rohkeasti elämään tasa-arvoista elämää, pitämään itsestään selvyytenä sitä, että olemme yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia. Järjestömme uuden kansainvälisen presidentin sanoin meillä on taidot, resurssit ja tiedot johtaa naisten voimaantumista – saada naisten ääni kuuluville liike-elämässä ja koko yhteiskunnassa. Annetaan ammattitaitomme ja pätevyytemme näkyä positiivisesti ja tuottaa tulosta. Hyvät tulokset puhuvat puolestaan ja voimaannuttavat. Positiivinen energia on valtava voimavara. Kannustetaan ja tuetaan toisiamme ottamaan siitä kaikki irti.

Oman järjestömme jäsenten lisäksi haastamme kaikki suomalaiset naiset ja naisjärjestöt tähän kampanjaan – voimaantumaan yhteisestä naisenergiasta ja kanavoimaan se eduksemme omalle asemallemme yhteiskunnassa.

Tasa-arvo ja samapalkkaisuus – sanahelinää vai suomalaisen naisen todellisuutta?

Suomi valikoitui taannoisessa Newsweekin elinolojen vertailussa maailman parhaaksi maaksi. Suomalaisten naisten ja tyttöjen perusturva on taattu, samoin monipuolinen ravitsemus. Meillä on myös yhtäläiset koulutus- ja terveydenhoitomahdollisuudet. Suomalaisilla naisilla on periaatteessa tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa. Silti Suomessa naisen palkka on vain noin 82% miehen palkasta, naisilla on miehiä enemmän osa- ja määräaikaisia työsuhteita ja naiset ovat vähemmistönä pörssiyhtiöiden hallituksissa ja korkeimmissa johtotehtävissä. Suomen liike- ja virkanaisten liitto ry toimii aktiivisesti todellisen tasa-arvon saavuttamiseksi yhteiskunnassamme. Haastamme kaikki suomalaiset toteuttamaan yhdessä tasa-arvoa.

Naisen vaikuttamismahdollisuudet ekologisissa valinnoissa – avaimet kädessä kehdosta hautaan

Suomen liike- ja virkanaisten liitto antoi kannanoton naisten vaikuttamisesta ekologisissa valinnoissa syyskokouksessaan 11. lokakuuta 2009. Liitto katsoo, että naisten valinnat jokapäiväisessä elämässä niin arjessa kuin työssä voivat vaikuttaa laajasti ympäristöasioihin. Naiset ovat ekologisten mahdollisuuksien ja valintojen tiellä koko ikänsä. Olemme valintoinemme paljon vartijoina. Vauvaiän ympäristövalinnat ovat usein äidin käsissä: rintaruokinta – kestovaipat. Leikki- ja kouluikäisiin on mahdollisuus istuttaa ekologinen siemen antamalla ympäristökasvatusta esim. ohjaamalla lasta vaatteiden ja lelujen kierrättämiseen. Teini-ikäisen nuoren naisen ideologiset valinnat luovat nekin pohjaa tulevaisuudelle ja vaikuttavat maailmaan, jossa elämme ja jota koko ajan muokkaamme: käytänkö kuukuppia, miten pukeudun, millaisia ovat ostokäyttäytymiseni ja kulutustottumukseni, mitä harrastan, miten liikun ja mistä olen kiinnostunut. Aikuisena naisena vaikutamme aina vain laajemmin. Miten vastuullisia ovat elämäntapavalintamme? Miten toimintamme ja päätöksemme tukevat sanojamme ja puheitamme – vai tukevatko ne? Jokapäiväiset valinnat kotona ja työssä, elinkaaren mittainen kestävä kehitys, ympäristötietoisuus ja eettiset arvot voivat olla pieniä valintoja, joilla on mahdollisuus vaikuttaa laajasti, sillä olemme jatkuvasti esimerkkeinä ympärillämme oleville. Minkälaisen ekologisen perinnön naisina jätämme jälkipolvillemme?

Nuorten naisten mahdollisuutta tasa-arvoon tuettava

Suomen liike- ja virkanaisten liitto (BPW Finland) pitää tärkeänä, että yhteiskunta tukee nuoria naisia tasapainoiseen ja tasa-arvoiseen elämään. Erityisesti nuoriin naisiin kohdistuu samanaikaisesti opiskelun ja työelämän vaatimuksia sekä perheen perustamiseen ja jopa ulkonäköön liittyviä stereotyyppisiä odotuksia. Yhtäältä nuorilta naisilta odotetaan tehokkuutta: nopeaa valmistumista opinnoissaan ja työuralla etenemistä. Toisaalta heidän halutaan hankkivan samaan aikaan lapsia, huolehtivan omasta ja perheensä hyvinvoinnista. Työuran ja perhe-elämän yhteensovittamisen lisäksi ristipainetta aiheuttavat ajankäytölliset haasteet toimia esimerkiksi tasavertaisena yhteiskunnallisena vaikuttajana. Nämä samaan elämänvaiheeseen ajoittuvat, kilpailevat odotukset ja vaateet luovat huolta ja pahaa oloa yksilötasolla. Yksittäisistä ihmisistä riittämättömyyden tunteet heijastuvat lähiympäristöön ja sitä kautta koko yhteiskuntaan erilaisina pahanolon ilmentyminä. Opiskelun tai työn ja perheen perustamisen yhteensovittamiseen tulisi kehittää vaihtoehtoisia malleja. Taloudellista tukea olisi kohdennettava opiskeleville nuorille naisille, joilla on lapsia. Työuraansa aloittavien nuorten naisten pitäisi saada tasavertaiset mahdollisuudet luoda työuraansa ja edetä urallaan huolimatta äitiydestään. Yhteiskunnan asenneilmastoa tulisi tietoisesti ohjata sallivammaksi niin, että nuorilla naisilla olisi sekä todellisia vaihtoehtoja että taloudellisia edellytyksiä tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja, jotka tukevat naisten tasa-arvoisuutta työelämässä, opinnoissa ja yhteiskunnassa.

Naisjohtajuus kunniaan

Suomen liike- ja virkanaisten liiton, BPW Finlandin mielestä naisilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet johtajuuteen kuin miehilläkin. Tehtyjen tutkimusten valossa naisten osuus yritysten ja kunnan sekä valtion organisaatioiden johtotehtävissä on edelleen vähäinen. Kuitenkin johtoasemaan päässeiden naisten johtamat yritykset ovat miesvaltaisempia yrityksiä kannattavampia. Naisilla on paljon annettavaa johtotehtävissä yhteiskunnan eri sektoreilla. Korkeaan asemaan päässeet naiset ovat tavanomaista osaavampia ja työteliäämpiä. Heidän tehtävänään on edelleenkin läpäistä näkymätön lasikatto päästäkseen korkeaan asemaan. Pääsyä auttavat nykypäivän yrityskuvasyyt, koska pelkästään miehistä koostuva johto ei vaikuta julkisuudessa hyvältä. Naiset tuovat tehokkuuden lisäksi yrityselämään ihmisten ja organisaatioiden huomioimista, ihmisten johtamista. Organisaatiot voivat paremmin, ovat kestävämpiä ja tuottavampia kuin vastaavat pelkästään miesten johtamat yhtiöt. Sama palkka samasta työstä kuuluisi itsestään selvyytenä niin nais- kuin miesjohtajille. Tasa-arvo luo hyvinvointia.

Maahanmuuttajanaisten tasa-arvoinen kohtelu

Suomen liike- ja virkanaisten liiton, BPW Finlandin mielestä maahanmuuttajanaiset tulee ottaa mukaan suomalaiseen tasa-arvokeskusteluun. Globalisaation myötä Suomi on muuttunut maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi. Kansainvälistyminen ei tarkoita enää ainoastaan suomalaisuuden viemistä maailmalle, vaan myös muiden kulttuurien, elämäntyylien ja arvojen läsnäoloa täällä, monikulttuurissuutta. Suomi on sitoutunut monimuotoisen, mutta samalla tasa-arvoisen, syrjimättömän yhteiskunnan rakentamiseen. Maahanmuuttajanaiset ovat yhä tavallisempi näky työpaikoilla ja kansalaisjärjestöissä. Liike- ja virkanaisten liitto painottaa, että yhteiskunnallisessa keskustelussa ja työpaikoilla tulee etsiä kantaväestö- ja maahanmuuttajanaisia yhdistäviä eikä erottavia asioita. Esimerkiksi työpaikoilla laadittavissa tasa-arvosuunnitelmissa tulee korostaa yhdenvertaisuusperiaatetta, joka edistää maahanmuuttajanaisten tasavertaisen aseman saavuttamista sekä työelämässä että muilla yhteiskunnan aloilla. Maahanmuuttajanaisten tasa-arvoinen kohtelu johtaa heidän kokemansa syrjinnän vähenemiseen ja tasavertaiseen yhteiskunnalliseen jäsenyyteen. Tasa-arvoperiaatteesta on tultava suomalaisia ja maahanmuuttajanaisia yhdistävä tekijä.

YK:n pääsihteeriksi tulee valita nainen

Suomen liike- ja virkanaisten liitto – Finlands yrkeskvinnors förbund, BPW Finland esittää, että YK:n pääsihteeriksi tulee Kofi Annanin kauden jälkeen valita nainen. Naiset edustavat yli puolta maailman väestöstä. Monissa maissa on paljon kyvykkäitä ja kansainvälisissä tehtävissä pätevöityneitä naisia, joilla on erinomaiset kyvyt ja tarvittava näkemys suoriutua tehtävästä. Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltioiden tulee tarmokkaasti etsiä ja tukea ansioituneita naisehdokkaita, jotka ovat sitoutuneet toimimaan maailmanrauhan, turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien puolesta. Naisen valinta pääsihteeriksi edistäisi myös YK:n turvallisuusneuvoston yksimielisen päätöslauselman 1325 (v.2000) toteutumista. Tämä päätöslauselma, joka velvoittaa pääsihteeriä, jäsenmaita ja niiden hallituksia ottamaan huomioon naisten ja tyttöjen aseman aseellisissa konflikteissa sekä vaikuttamaan naisten mahdollisuuksiin osallistua rauhanneuvotteluihin ja rauhanprosessiin, ei ole juurikaan johtanut sanoista tekoihin.”

Suomen liike- ja virkanaisten liitto viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhlavuottaan, jonka suojelijana on tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Toimintasuunnitelmat ja -kertomukset

ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii

Säännöt ja ohjeet

ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii
ii

LOMAKKEET

ii
ii
ii
ii
ii
ii